|
|
| Lallukan taiteilijakoti |
|
Lallukan Taiteilijakodin ovat lahjoittaneet Juho ja Maria LallukkaHelsingin Etu-Töölöön valmistui vuoden 1933 alussa uljas uudisrakennus Apollon kalliolle. Arkkitehti Gösta Juslénin suunnittelema puhdastyylinen funkistalo herätti huomiota jo ulkomuodollaan.Sen käyttötarkoitus oli määrätty lahjoittajapuolisoiden Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 allekirjoittamassa keskinäisessä testamentissa. Talosta piti tuleman koti taiteen harrastajille. Testamentti astui voimaan pidempään eläneen puolison - Marian - kuoltua vuonna 1923. Testamenttia 1900-luvun alussa laadittaessa sen tekijät tuskin aavistivat maamme tulevaisuuden muovautumista: itsenäisyyttä, vaurastumista ja yhteiskunnan kehitystä, toteutuvaa sosiaaliturvaa. Läheinen kosketus Viipurissa toimiviin taiteilijoihin ja heidän arkipäiväänsä vuosisadan alun Suomessa oli antanut kuvan siitä, että luomiskyvyn ylläpito edellytti vapautumista asunto- ja ruokahuolista. Taiteenharjoittajille olisi tarpeen turvapaikka, missä saattoi häiriöttä keskittyä oman taiteenalansa ja lahjojensa kehittämiseen. Se loisi pohjan Suomen taiteen jatkuvalle nousulle. Taiteilijakoti on taiteellisen työn ja aherruksen tyyssija. Lallukan taiteilijakoti ei ole vanhainkoti mutta taiteilijan iän karttuminen ei karkota häntä talosta. Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö on koko toimintansa ajan pitänyt selviönä että Lallukan Taiteilijakoti on ansioituneita taiteilijoita varten. Samanveroisten hakijoiden kilpailussa punnitaan myös sosiaalisia näkökohtia lahjoittajien turvapaikka-ajatusta muistaen. Monien asukkaiden puolisotkin ovat merkittäviä taiteilijoita. Taiteilijakodin tiloista oli alun perin 20 varattu kuvaamataiteilijoille ja 25 muille säätiön säännöissä mainituille. Nykyään tilajako on seuraava: kuvataiteilijat, n. 2600 m², 24 ateljeeta näyttämötaiteilijat, n. 1000 m², 16 asuntoa säveltaiteilijat, n. 1000 m², 13 asuntoa yhteensä 53 taiteilijoiden huoneistoa |