Lallukan
Taiteilijakodin ovat lahjoittaneet Juho ja Maria Lallukka
Helsingin
Etu-Töölöön valmistui vuoden 1933 alussa uljas
uudisrakennus Apollon kalliolle. Arkkitehti Gösta Juslénin
suunnittelema puhdastyylinen funkistalo herätti huomiota jo
ulkomuodollaan.
Sen käyttötarkoitus oli määrätty
lahjoittajapuolisoiden Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908
allekirjoittamassa keskinäisessä testamentissa. Talosta
piti tuleman koti taiteen harrastajille. Testamentti astui voimaan
pidempään eläneen puolison - Marian - kuoltua vuonna
1923.
Testamenttia
1900-luvun alussa laadittaessa sen tekijät tuskin aavistivat
maamme tulevaisuuden muovautumista: itsenäisyyttä,
vaurastumista ja yhteiskunnan kehitystä, toteutuvaa
sosiaaliturvaa. Läheinen kosketus Viipurissa toimiviin
taiteilijoihin ja heidän arkipäiväänsä
vuosisadan alun Suomessa oli antanut kuvan siitä, että
luomiskyvyn ylläpito edellytti vapautumista asunto- ja
ruokahuolista.
Taiteenharjoittajille
olisi tarpeen turvapaikka, missä saattoi häiriöttä
keskittyä oman taiteenalansa ja lahjojensa kehittämiseen.
Se loisi pohjan Suomen taiteen jatkuvalle nousulle.
Taiteilijakoti
on taiteellisen työn ja aherruksen tyyssija. Lallukan
taiteilijakoti ei ole vanhainkoti mutta taiteilijan iän
karttuminen ei karkota häntä talosta.
Juho
ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö on koko
toimintansa ajan pitänyt selviönä että Lallukan
Taiteilijakoti on ansioituneita taiteilijoita varten. Samanveroisten
hakijoiden kilpailussa punnitaan myös sosiaalisia näkökohtia
lahjoittajien turvapaikka-ajatusta muistaen. Monien asukkaiden
puolisotkin ovat merkittäviä taiteilijoita.
Taiteilijakodin
tiloista oli alun perin 20 varattu kuvaamataiteilijoille ja 25 muille
säätiön säännöissä mainituille.
Nykyään tilajako on seuraava:
kuvataiteilijat, n. 2600 m², 24 ateljeeta
näyttämötaiteilijat, n. 1000 m², 16 asuntoa
säveltaiteilijat, n. 1000 m², 13 asuntoa
yhteensä 53 taiteilijoiden huoneistoa
|